Ensimmäisestä kirjoituksesta on kerennyt vierähtää jo aika tovi. Mutta onpahan tässä kerennyt tapahtuakin, tuli käytyä Helsingissä asuntovaunumatkalla, talon ulkovuori remontti aloitettua, vanhemman tyttären ensimmäinen kouluvuosi aloitettu.
Mutta nyt sitten tähän kirjoitukseni aiheeseen, jota olen kiroillut jo monet kerrat korvat sauhuten raivosta. Aiheen avainsanoina toimivat isovanhemmat, lisäaineet ja lapsemme. Eli olen pohtinut sitä että miten saisin taottua isovanhempien kalloon sellaisen asian että kaikki ei ole niin kuin ennen vanhaan, ei kaikki mikä on tarkoitettu syötäväksi ole terveellistä. Ja nuoremman tyttären neuvolakäynnin aikana keskustelin aiheesta terveydenhoitajan kanssa ja ihmeteltiin että miksi ei ole ns. isovanhempien opas lisäaineista. Neuvolastahan muutenkin saa kaikenlaisia opuksia miten syödä terveellisesti, mitä liikuntaa harrastaa, mikä lapsen kasvulle ja kehitykselle on tärkeää.. Monet varmaan tietävät että tämä opuslista on loputon. Miksei ole vielä ohjekirjasta siitä että mitä tulisi välttää ja miksi?? Ovatko lisäaineet kuitenkin niin tutkimaton alue, vai ovatko niin monet niistä haitallisia että tämä teollinen yhteiskunta jaksa/halua tietää asiasta? Ja mistä johtuu että kun yhteiskunta on muuttunut näin teolliseksi niin sen myötä on esim. migreeni ja ärtyneen suolen oireyhtymä lisääntyneet myöskin.
Itsellänikin myös löytyy tämä migreeni ja eikä ole sieltä helpoimmasta päästä ne kohtaukset. (Pää räjähtää, valoarkuus, rajuhko oksentelu, huimaus). Ja kesto vaihtelee yhdestä päivästä sinne 4 tai jopa 5 päivään. Ja alkuvuodesta minulla oli myös ärtyneen suolen oireet, kaikesta mahdollisesta (pizza/ruis/mausteet/vehnä) tuli vatsa kipeäksi. Niin kipeä ettei liikkumaan pystynyt.
Sitten hoksasin alkaa karsimaan migreenin takia lisäaineita ja einesruokia vähemmäksi ruokavaliostani ja kappas vain nykyään pystyn syömään ruista ja mausteisempia ruokia ja migreeniä ei oikeastaan ole ollenkaan. Ja ratkaisevinta varmasti oli se että aspartaami jäi kokonaan pois ja että herkuttelusta suoridutaan lakritsilla/salmiakilla/suklaalla. Eli väriaineet minimiin.
Nykyihmisillä on hankalaa päästää irti nopeasta ruoanteosta koska on totuttu siihen että ruoka valmistuu muutamassa minuutissa ja monia eineksiähän mainostetaan niiden nopealla valmistumisella. Ja valmismarinoidut tuotteet.. Hmmm, miksiköhän marinoidut tuotteet säilyvät kauemmin ja ovat halvempia kuin marinoimattomat? Onko se niin suuri vaiva että esim. kanaan sekoitat mausteet ja annat maustua jääkaapissa jonkin aikaa? Paljon parempaa on kun näet hiukan vaivaa. :)
Mutta nyt tulee se vaihe kun lisään isovanhemmat tähän keskusteluun enemmän. Vanhemmalle tyttärelleni on periytynyt migreeni Ja ensimmäisen kerranhan migreeni ruukaa ilmetä noin 6-vuotiaana ensimmäisen kerran ja katoaa hetkeksi ja uudet migreenikohtaukset alkavat sitten murrosiässä.
On tullut ihmeteltyä sitä että kun haen tyttäret mummolasta yökylästä niin vanhemmalla tytöllä on joka kerta pää kipeä. Mutta sitten kun katsoo mummolassa vähän tarkemmin että mitä siellä syödään niin eipä se ole ihme jos lapsi tulee sairaaksi. Mehuna käytetään sellaista jossa on normaali sokeri ja siihen vielä aspartaami ja asesulfaami. Mikä on pointtina tällekin mehulle kun käytetään sokeri ja makeutusaineet yhdessä tuotteessa?? Sitten se irtokarkkilöllyköiden määrä! Näillä meinaan siis niitä hedelmäkarkkimöllyköitä, ei kun anteeksi väriainemöllyköitä. Varsinkin eräs punainen väri E129, josta nykyaikana pitää laittaa varoitusmerkintä tuotteeseen jos sitä on käytetty. Sitä väriä ei edes Ruotsissa tai Ranskassa sallita.. Miksi?
No kuitenkin isovanhemmissa nyt ärsyttää se niiden tietämättömyys ja se että tätä uutta tietoa ei voi hyväksyä vaan pitää jääränä väittää vastaan että syötäväksihän se on tarkoitettu. Mutta pitääkö jääräpäisyydellään saattaa lapsenlapsi kipeäksi, niin että migreenikohtaus ottaa vallan? Siinä on kysymys monen suusta. En usko että blogillani on monia lukijoita, mutta jos edes jotku löytäisivät tämän kirjoituksen ja ottaisivat tiedon vastaan, eivätkä pitäisi minua pelkkänä terveyspoliisina jonka mielestä mitään ei voi syödä. Sanon vain että voi sitä syödä mutta kannattaa mieluummin olla selvillä siitä mitä syö ja muistaa sen kohtuuden kaikessa. Äärimmäisyyksiin ei kannata mennä.
Mutta herätkää ihmiset ja ottakaa tieto lisäaineista vastaan. Googlettamalla E-koodeja löytyy paljon tietoa ja löytyy onko lisäaineesta todettu suuria haittoja ja minkälaisia haittoja.
Ja ehkä hupaisana loppukysymyksenä voisin heittää ilmoille että onko mikropizzan maku sen arvoinen että kannattaa päästelle ilmoille niitä kamalan tuoksuisia kaasuja? Kannattaako se että vatsa toimii turhankin pikaiseen vauhtiin sen jälkeen? Ja onko kukaan viitsinyt edes katsoa kuinka paljon siinä pizzassa on kunnon raaka-aineita vai onko kaikki ainekset vain jonkin korvikkeita?
